Tee oma profiili tälle sivulle, jossa voit kertoa laajemmin esim. aatteellisesta, ekologisesta tai muusta taustastasi.
TURKULAINEN VITIDESIGN TARJOAA Ylellistä Ekologista Elämää
Ekologinen vaate
Ekologisen vaatteen tuottaminen ja hoito kuluttaa mahdollisimman vähän yhteisiä luonnonvarojamme. Ekologisen vaatteen tuotannossa kuluvan energian tuottamiseen tulisi käyttää uusiutuvia energianlähteitä. Vaate olisi tuotettava sellaisissa maissa, joissa on tiukat ympäristösäädökset, ja joissa säädösten noudattamista pystytään valvomaan. Tällöin tuotanto saastuttaa mahdollisimman vähän mm. ilmakehää ja paikallisia vesistöjä. Mitä lähempänä kuluttajaa vaate on tuotettu, sitä vähemmän kuljetuksiin kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja, ja sitä vähemmän ilmakehään päästetään hiilidioksidia. Kyse ei ole Suomessakaan enää siitä, ettei vaatetta tuotettaisi Virossa, vaan siitä, ettei sitä tuotettaisi toisella puolella maapalloa.
Vitidesignin vaatteet tehdään Suomessa. Raaka-aineina käytetään eko-merkittyjä kankaita ja neuleita, joiden tuotannon ekologisuus tarkistetaan tietyin väliajoin. Eri ekomerkeillä on eri tasoisia vaatimuksia tuotannolle; Vitidesign suosii tiukimpia sertifiointiohjelmia.
Vaatteen tuotantoketju ja elinkaari
Ekologisen vaatteen tuotanto tapahtuu monessa vaiheessa ja osittain eri paikoissa, kuten tavallisenkin vaatteen tuotanto. Pitkän tuotantoketjun luonnonmukaisuuden valvominen vie aikaa ja rahaa, mikä osaltaan nostaa ekologisen vaatteen hintaa.
Aloitetaanpa alusta! Luonnonkuituinen (esim. silkki, villa, pellava, puuvilla, hamppu) vaate on alunperin maataloustuote. Esimerkiksi Vitidesignin käyttämät luonnonkuitukankaat tulevat sertifioiduilta luomumaataloutta harjoittavilta tiloilta. Sadonkorjuun jälkeen kuitu kehrätään langaksi, ja se pestään, valkaistaan, värjätään ja kudotaan lopulta kankaaksi. Kangaskin voidaan vielä käsitellä monella eri tavalla, ennenkuin se leikataan ja ommellaan vaatteeksi. Kaikki nämä tuotantovaiheet kuluttavat energiaa ja tuottavat jonkin verran päästöjä, joten ekologinen materiaalivalinta on aina mahdollisimman vähän käsitelty ja ekologisesti tuotettu kangas tai neulos. Käytettävien väri- ja valkaisuaineiden tulisi olla biologisesti hajoavia. Materiaalin tulee kuitenkin olla tarkoitukseensa sopiva, ja käsiteltykin tai keinokuituinen kangas voi olla ympäristölle parempi vaihtoehto, jos se kestää käytössään huomattavasti paremmin kuin käsittelemätön luonnonkuitukangas.
Luonnonkuitu vai keinokuitu? Ekologisen vaatteen materiaalit voivat olla synteettisiä eli ns. keinokuituja (esim. polyamidi, polyesteri) tai luonnonkuituja (esim. pellava, puuvilla). Yleensä ne ovat kuitenkin luonnonkuituja.
Mainostekstien maininta luonnonmateriaalista ei koskaan todista vaatteen ekologisuutta. Vaatevalintoja tehdessä kannattaa muistisääntönä pitää klassiset ympäristökatastrofit esimerkiksi Araljärvellä ja Australian lammaslaitumilla. Molemmissa tapauksissa luonnonkuitujen tehotuotanto tuhosi lähiympäristön lähes peruuttamattomasti. Puuvillantuotanto kaikkialla maailmassa vaatii edelleen massiivista keinokastelua, joka kuluttaa muutenkin hupenevia vesivarantojamme.
Vaatteen kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus voi kannattaa ottaa huomioon, kun haluaa tehdä ympäristöystävällisiä ostopäätöksiä. Esimerkiksi synteettinen työvaate lienee ympäristölle parempi vaihtoehto, sillä se kestää raskasta kulutusta ja pesua huomattavasti luonnonkuituista vastaavaa kauemmin, ja kuluttaa siten vähemmän luonnonvaroja - varsinkin, jos pesuissa käytetään biologisesti hajoavia pesuaineita.
Luonnonkuitujen etuihin taas kuuluu, että ne tuntuvat miellyttäviltä ihmisen päällä, ja tultuaan elinkaarensa päähän ne hajoavat luonnon kiertokulkuun nopeammin kuin synteettiset kuidut. Tehotuotannossa kuitenkin myös luonnonkuidut kyllästetään erilaisilla käsittelyaineilla, mikä hidaastaa hajoamista. Yhtä patenttiratkaisua “ekovaatteen” etsijälle ei siis ole. Kohtuus, ajaton kauneus ja tarkoituksenmukaisuus ovat hyviä neuvoja kestävämpiä ostoksia tehtäessä. Vitidesignin vaatteet on ommeltu lähellä ekologisesti tuotetuista luonnonkuiduista, jolloin rasite ympäristölle on mahdollisimman pieni.
Halvan tuotannon ongelma
Useimmiten valmisvaateteollisuudessa eri tuotantovaiheet kilpailutetaan eri maissa niin, että halvin mahdollinen kuiduntuottaja viljelee kuidun, halvin kehräämö kehrää langan jne. Vaikka materiaalit ja vaatteet matkustavat tuhansia kilometrejä, kulut saadaan halpamaissa niin alas, että me voimme ostaa t-paitamme täällä jopa alle viidellä eurolla. Tiedämme kuitenkin, että suurimman voiton paidan myynnistä ottavat yleensä tuotantoketjun loppupään myyjät. Jokainen voi päätellä, ettei alkutuotannon työntekijöiden palkka voi olla edes kohtuullinen, eikä tuotannossa ole yleensä mahdollista noudattaa alkeellisiakaan ympäristösäädöksiä. Ne vaativat rahaa ja koulutettua väkeä, joihin viiden euron paitojen tuotot eivät mitenkään riitä.
Kuitutuotanto voidaan siis pitää yhdessä maassa (usein kehitysmaa), kuidun jalostus kankaaksi toisessa, vaatteen kokoaminen kolmannessa, valmisvaatteen varastointi neljännessä ja myynti viidennessä maassa. T-paitasi on voinut olla Egyptissä, Italiassa, Intiassa, Ranskassa ja Ruotsissa ennen kuin olet pitänyt sitä kertaakaan. Turhan usein matkat taittuvat lentokoneella, joka on kaikkein huonoin rahtivaihtoehto ympäristöä ajatellen. Siksi lähituotanto on tärkeää.
Sekin, että vaatteesi on tuotettu Euroopan rajojen sisäpuolella, tekee siitä vähemmän saastuttavan kuin suurimmasta osasta massatuotetuista vaatteista.
Sertifikaatti auttaa valinnassa Luonnonkuidut ovat peräisin luonnonmukaisesta maataloudesta, jota puolestaan valvovat eri maissa eri organisaatiot; esimerkiksi Suomessa Luomu, Ruotsissa Krav ja Alankomaissa Skal. EU:lla on omia valvonta- ja setifiointijärjestelmiään. Luotettavien organisaatioiden merkit tuotteissa tekevät ekologisen tuotteen valinnan helpommaksi.
Luotettavan ekomerkistä tekee esimerkiksi se, että se ei ole valmistajan tai valmistuttajan oma merkki. Tiettyinä aikoina ekologisuus on ollut myös vain muotia, ja myyntiä edistääkseen valmistaja saattaa toteuttaa vain osan tuotannostaan ekologisesti, ja kutsua sitten koko tuotetta ekologiseksi. Kuluttaja valitsee itse, kuinka ekologisen tuotteen hän haluaa hankkia. Luotettavat, ns. kolmannen osapuolen myöntämät merkit, takaavat, että tuote on mahdollisimman ekologinen. Joissain tapauksissa kannattaa toki käyttää maalaisjärkeä; on ehkä parempi ostaa lähialueen ei-luomutuote kuin vastaava luomutuote Etelä- Amerikasta.
Pienet valinnat vaikuttavat
Kun vaatteen tuotannon ympäristökuormittavuus eli vaatteen ekologinen selkäreppu on pieni, on luonnonvaroja kulutettu tuotantoon mahdollisimman vähän. Kaikenlainen vaatetuotanto tapahtuu yleensä suurissa erissä, ja ympäristövaikutukset yhtä vaatekappaletta kohden vaikuttavat pieniltä. Ekologisen vaihtoehdon merkitys tulee ympäristössä näkyväksi, kun maailmalla miljoonat ihmiset valitsevat ekologisen tuotannon muun tuotannon sijaan.
Repun kokoon voi siis merkittävästi itse vaikuttaa. Ensiksikin, valitsemalla ekologisesti tuotetun vaatteen voit vaikuttaa jo tuotantoprosessiin. Toiseksi, vaatteen elinkaari jatkuu oston jälkeen kotona ja käytössä, ja luonnonvarojen kulutus jatkuu, kunnes heität vaatteen pois tai kierrätät sen. Kotona pyykinpesuerät pienenevät ja pesuaineen ja energiankäyttö vaatetta kohden kasvaa. Sinä päätät, miten peset. Onneksi kodin ympäristö-kuormituksen vähentäminen ei ole vaikeaa.
Vaatteiden pieni eko-opas
Seuraavien helppojen kysymysten avulla kevennät vaateostoksesi ekologista selkäreppua:
-Tarvitsetko ostamaasi vaatetta? Kuinka kestävän ja tarkoituksenmukaisen vaatteen ostit?
Yhden pitkäikäisen, laadukkaan vaatteen tuotanto saastuttaa aina vähemmän kuin monen huonolaatuisen. Tarkoituksenmukainen materiaali käyttö lisäävät vaatteen käyttöikää.
-Voiko ostamaasi vaatetta käyttää ensi vuonnakin muodin nopeasta syklistä huolimatta?
Varsinkin kalliimpien vaatteiden, esim. urheiluvaatteiden tai takkien laatuun ja ulkonäköön kannattaa kiinnittää huomiota, niin niistä riittää iloa moneksi vuodeksi. Haluatko yhden todella laadukkaan ja tyylikkään villakangastakin vai joka vuosi uuden nyppyyntyvän, mutta edullisemman ja kauden muodin mukaisen sekoitevillakangastakin? Sinä päätät.
-Käytätkö kotona laadukasta lähellä tuotettua (suomalaista) biologisesti hajoavaa pesuainetta?
Valintaa helpottavat ympäristömerkit ja ympäristöystävällisten liikkeiden myyjien apu. Pelkkä perusteeton “bio”-teksti tai puhtaan metsän kuva eivät tee pesuaineesta luontoystävällistä. Valitse esimerkiksi Joutsen-merkitty tuote.
-Pesetkö vaatteita turhaan?
Tavallisia päällysvaatteita, kuten collegepaitoja, ei yleensä tarvitse pestä parin-kolmen käyttökerran jälkeen, elleivät ne ole urheilukäytössä tai likaannu muuten. Tavallisessa kaupunkikäytössä sisävaatteet eivät juurikaan likastu, eikä likaa tarvitse “räjäyttää” pois. Pesuainepakkausten neuvot tai markettien lehdet opastavat yleensä pesemään useammin kuin on tarpeen, ja ne ovatkin mainostekstejä. Villaiset vaatteet puhdistetaan pakkasessa tuulettamalla, ja pestään vain harvoin. Neule- ja trikoovaate säästää silittämiseen kuluvan energian.
-Onko sinulla A-energialuokan pesukone, jolla peset vain täysiä koneellisia?
Älä heitä vanhaa konetta pois, ellei siinä ole mitään vikaa, tai jos vika voidaan korjata. Pesutupien koneet kuluttavat vaatetta kohden vähemmän energiaa kuin kotikoneet, sillä pesuerä on yleensä suurempi. Kun ostat pesukoneen, osta käytetty hyvälaatuinen tai A-energialuokan kone.
