Ruoko puuliiteri

Katselemasi lumoverkosto.fi on virtuaalinen tietopankki luonnonmateriaaleista, joka toimii tulevaisuudessa myös näyttely-, koulutus- sekä varastotilana eri käsityöosaamisen hankkeille.

Turun Ammattikorkeakoulun LUMO-hankkeen tavoitteena on kehittää luonnonmateriaalien osaamista ja niiiden parissa työskentelevien yhteistyön mahdollisuuksia sekä koota sekä jakaa tietoa luonnonmateriaaleista ja niihin liittyvistä seikoista.

Luonnonmateriaaleilla käsitämme sellaisenaan tai tarkoituksen mukaiseen muotoon jalostettuna soveltuvaa luonnonvaraista tai viljeltyä kasvia tai sientä sekä puusta saatavia materiaaleja, eläinperäisiä materiaaleja ja maaperästä saatavia aineksia.

Turun ammattikorkeakoulu

Vihreäpolku.info

Saaristomeri.info

Etusivu > Tietotori > Vuodenkierto
Vuodenkierto
Luonnonmateriaalien kiertokulku

Vuodenaikojen_kaari

MITÄ, MISSÄ, MILLOIN

JOITAKIN KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ

Suomen luonnon suuri rikkaus ovat vuodenajat.

Luonnonmateriaalien keruut tapahtuu tiettyinä aikoina.

 

Eri materiaalien korjuuketjut ovat poikkeavia toisistaan, sillä eri materiaalien kohdalla huomioidaan hyvinkin erilaisia asioita. Myös niiden käyttö ja työstöprosessit tapahtuvat useimmiten säiden ja muiden ulkoisten olosuhteiden armoilla.

Esimerkiksi riukuaitaa ei tehdä talvella tai ekologisella maalilla ei voi maalata liian kylmässä tai kosteassa.

TALVELLA

Talvella kerätään risuja ja pajuja, järviruokoa jään päältä, mateennahkaa järvistä ja merestä.

Vaikka puiden kaato tehtiin vanhastaan eri seuduilla hieman eri kuukausina, metsään on kuitenkin menty perinteisesti talvella. Harri Metsälän mukaan kansantietämys esittää perusteluiksi puun talvikaadolle puun kestävyyden, lahoamattomuuden, halkeilematta kuivumisen ja tuholaisten sekä syöpäläisten torjunnan.

"Tieteellinen tutkimus viittaisi siihen, että tällöin ei niinkään ole merkitystä itse puun "kuolleella tilalla" kuin sillä, että olosuhteet estävät lahottajien ja tuholaisten toiminnan; puu ehtii kuivua riittävästi ennen lämpimiä kevätpäiviä. Kemiallisesti tarkasteltuna olisi talvipuu parempaa ravintoa lahottajille kuin kesäpuu; talvella puun tärkkelys ja -typpipitoisuus on suuri." (Harri Metsälä, Puukirja, Rakennusalan kustantajat RAK, 2001)

KEVÄÄLLÄ

Puhdas sadevesi on kasveille parasta mahdollista kasteluvettä.
Tee pajusta näkö- tai meluste pihallesi.  Meluesteenä pajukehikko täytetään mullalla.

sarmi

 

 

suunnittelu

 

 

 

Jätteiden lajittelu on hauskempaa jos roskisten ympäristö on viihtyisä.

KESÄLLÄ


Tuohikuu alkaa jo ennen juhannusta.Juhannuksen jälkeen, uudenkuun aikaan kerättään vihdakset ja tehdään talvivihdat.

Kesällä kerätään viljapelloilta olkea, kuivakukkia ja muitakin luonnonkasveja kuten kaislaa, vihvilää, osmankäämiä.
Kasveja kuivataan kuivassa, pimeässä ja ilmavassa paikassa, jossa on riittävästi tilaa. Valo haalistaa värejä, esimerkiksi ullakon ikkunat kannattaa peittää. Huomioi jyrsijät, hiiret syövät pellavan ja viljojen lyhteiden siemenet.

SYKSYLLÄ


Jos suunnitellaan luonnonsaven käyttöä seuraavan vuoden rakennuksiin, pihaelementteihin ym. niin savi kannattaa nostaa jo syksyllä ilmaantumaan.
Sadonkorjuun aikaan voi kokeilla uusien kasvien kuivattamista erilaisiin tarkoituksiin ja kerätä sieniä luonnonvärjäykseen.