LUUTYÖT

PARKITSEMINEN

Parkitsemisen tarkoituksena on tehdä herkästi pilaantuvasta, lämpöä huonosti kestävästä vuodasta säilyvä, lämpöä kestävä, hyvin muokkautuva ja miltei ikuinen raaka-aine moniin eri käyttötarkoituksiin. Parkitun nahan ominaisuudet riippuvat hyvin paljon käytetystä parkitsemis-menetelmästä.

Parkita voi käyttämällä luonnonmateriaaleja kuten puunkuorta, hapanlientä, härskiintynyttä rasvaa tai aivoja.

Kasviparkitus

Kasviparkitus tapahtuu käyttämällä tanniineita (engl. tannin = parkkiaine) sisältäviä kasvinosia. Monet kasvit ja elintarvikkeet kuten tee, viini, mustikat ja mansikat sisältävät tanniineita, mutta parkitsemiseen on helpointa käyttää puun kuoria.

Parkitsemiseen tarvittava määrä puun kuoria riippuu paljon siitä, että kuinka paljon käytetyn puun kuori sisältää tanniineja. Sopiva määrä on kuitenkin yleensä noin kaksi kertaa parkittavan nahan paino. Parkitsemiseen sopivia suomalaisia puita ovat mm. koivu, leppä, jotkin pajut ja tammi.

Öljyparkitus

Tekee nahasta vedenpitävän ja vettähylkivän. Käytetään härskiintynyttä rasvaa, yleensä eläimen omia aivoja jotka riittävät koko nahkaan. Aivot möyhennetään tehosekoittimessa tai survomalla veden kera pastaksi, joka levitetään nahalle. Parkitus kestää vain pari päivää (vrt. kasviparkituksen pariin viikkoon!). Kätevä menetelmä erityisesti turkiksille ja muutenkin.

Muistio

VILLAKOKOUS  10.2.2010 klo 10.-14.30 Lumo-keskus, Koroistentie 2, Turku

 Paikalla: Merja Markkula, Johanna Rautiainen, Eliisa Kivekäs, Marja-Leena Puntila, Maria Puisto, Päivi Katajamäki, Leena Sipilä, Pirkko Lehto, Jaana Saha ja Outi Tuomela

1.Marja-Leena Puntila avasi kokouksen

2. M-L. Puntilan motto: ”Jotain täytyy tehdä”. Hyvä taustatyö tehtiin Finewool –projektissa vuosia sitten. Kaiken tämän jatkumona ja eri projektien synergiana uudet haasteet nostetaan nyt esille.

3.Outi Tuomela ehdotti monenkirjavaa yhteistyötä vuoden 2011 villateemaan ProNatMat-    hankkeessa ja Koroisten LUMO-keskuksessa.  Keskusteltiin suomenlampaan ja villaan ym liittyvästä laajasta nosteesta ja julkisuudesta Turussa kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Projekti voisi osallistua esimerkiksi näyttelyiden, markkinoiden, työpajojen, kurssien osittaiseen tuottamiseen mahdollisuuksien mukaan, eli tarjota amk:n ylläpitämää Koroisten paikkaa ja tiedottamista ym. Koroisiin toivotaan myös lampaita laiduntamaan. Alueella liikkuvia ulkoilijoita (mm. koiranomistajia) on valistettava lampaiden turvallisuuden takaamiseksi.

4.Yhteistä ideointia vuodelle 2011:

- villaseminaarin järjestäminen katsottiin tarpeelliseksi

- villanäyttely Koroisiin, mahdollisesti päätalon kaikkiin huoneisiin

- näyttelyyn liittyviä sarjaluentoja järjestettäisiin

- lampureita kutsutaan paikalle, mm. saippuankeittoa, lankojen kasvivärjäystä yhteistyössä värjärikillan kanssa toivottiin

- kehruutreffit keväällä ja syksyllä, mahd yhteistyö Kuralan kylämäen syyspäivien kanssa

- suomenlampaan villan arvo nostetaan esille monipuolisesti: mikä sopii parhaiten mihinkin tarkoitukseen, sillä ei ole olemassa yhtä ja oikeata tapaa käyttää villaa

-hoiva-sektoria toivottiin mukaan, esim. villan terapeuttisia vaikutuksia esille ja materiaalin miellyttävää kokemista, kohderyhmänä esim lapset

-Hannele Köngäs tuo villakoulumallin Koroisiin ja mahd 4 lammasta kesällä 2011

Lammasseminaarin aiheena olisivat erilaiset rodut ja villat. Mitä suomalaisen lampaan villa on ja mitä siitä saadaan. Villan laatuun vaikuttavat tekijät: kun lampaat eivät käy ulkona, mikä vaikutus laatuun ja monet muut seikat esille.

Muotinäytös suurelle yleisölle. Merja Markkula ehdotti muotinäytökseen sopivia tuotteita, esim. lampaanvillasta tehdyt korut.

Villatutkimusta tarvitaan, esim. huonolaatuisen villan käyttö rakennusten eristemateriaalina.

5.proagrian Hyvä lammas -projektin ja Johanna Rautiaisen ajatuksia sekä keskustelua:

Työpajoja lampureille, jotka olisivat samalla tiedonjakotilaisuuksia suuremmalle yleisölle. Sopivat ihmiset villaketjuun. Hyvä lammas –projekti kustantaa erityisasiantuntijoita. Näyttelyt voisivat olla samalla myyntinäyttelyitä.

Jaana Saha Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistosta otti esiin oman koulunsa mahdollisuudet, joita vosivat olla esim. villatiedon lisääminen opintojen materiaaliopissa, opiskelijoiden työssä oppiminen, kasvivärjäys ym kurssit (kehruu, huovutus) joihin opiskelijat voisivat osallistua tai jopa vetää kursseja.

Roskavillan käytölle olisi löydettävä käyttöä. Tuomela ehdotti villalle erilaisia komposiittitutkimuksia, esim. kierrätyspahvi ja lampaanvilla yhdistelmä eristemateriaalina. Villa mukaan Åbo Akademin ja Viron yliopistojen tutkimusmateriaaleihin. Rajaa ylittävä yhteistyö esim. Viljandin kulttuuriakademian kanssa olisi mahdollista.

6. Kehräämöt olisi saatava mukaan yhteistyöhön. Turun seudulta puuttuu kehräämö kokonaan. Leena Sipilä ehdotti yhteisen villanpesukoneen hankkimista, joka voisi johtaa omatoimisempaan villan jatkokäyttöön . Lampurit ovat kokonaan kehräämöitten armoilla.

Olisi luotava vahva ammatti-identiteetti suomenlampaanvillan tuottajille ja käsityöläisille, ja brändi. Arvo arvaamaaton on kotimainen luonnonmateriaali. Suuret lankafirmat polkevat aidon villan arvoa.

7.Keskusteltiin Hannele K:n ehdotusta talvimarkkinoiden järjestämisestä tammi-helmikuussa 2011 Koroisissa. Muu villavuoden mahdollinen ohjelma olisi saatava kokoon tulevan vuoden varauksiin ja tapahtumakalenteriin. Esim. kehruu ym tapahtumien sopiva rytmittäminen ympäri vuotta. Hyvä lammas, ProNatMat  ja muut mahdolliset projektit (valmisteilla oleva saariston alueen EU Interreg Know-sheep?) osallistuvat mahdollisuuksien mukaan joihinkin tapahtumien järjestelyihin ja kustannuksiin. Muuta tarvittavaa rahoitusta on mietittävä erikseen.

8.Seuraava tapaaminen sovittiin viikolle 17 tai 18 eli huhti-toukokuun vaihteeseen 2010.

Turussa 11.2.2010

Outi Tuomela

Lampaita on pidetty kotieläimenä pohjoismaissa kivikaudelta asti, ja nykytiedon mukaan villa on vanhin eläimestä saatu tekstiilikuitu. Lampaasta saadaan myös lihaa ruuaksi, lämpimiä taljoja ja villasta joko lankana tai huovuttamalla lämpimiä vaatteita. Huovuttamalla voi myös tehdä koriste- ja käyttöesineitä. Villa voidaan pestä siten, että siitä otetaan rasva talteen ja hyötykäyttöön.

Lampaiden laiduntaminen vaatii suuren laiduntilan, mutta lampaita voidaan pitää hyvin karussa maastossa, jossa esimerkiksi viljely ei ole mahdollista. Lampaat ovat tärkeitä työntekijöitä perinnemaisemien ylläpitäjinä: ne ovat oivia vesakontorjujia, ja hoitavat tehokkaasti myös kuivia niittyjä, ketoja ja hakamaita.

VUOHI

Eroaa lampaista jonkin verran.

Marginaalivillat

Lisäksi alpakka ja muut marginaalisemmat, muualta tuodut eläinlajit laajentavat villojen tarjontaa entisestään. Suomessa toimi jo muutama alpakkatila, minkä lisäksi on jo olemassa maahantuontia hyvin suomalaistyyppisille talviasusteille sekä alpakan villalle Etelä-Amerikasta.

Ahvenanmaan muinaislampaan ja valkoisen suomenlampaan villalankaa.