Ruoko puuliiteri

Katselemasi lumoverkosto.fi on virtuaalinen tietopankki luonnonmateriaaleista, joka toimii tulevaisuudessa myös näyttely-, koulutus- sekä varastotilana eri käsityöosaamisen hankkeille.

Turun Ammattikorkeakoulun LUMO-hankkeen tavoitteena on kehittää luonnonmateriaalien osaamista ja niiiden parissa työskentelevien yhteistyön mahdollisuuksia sekä koota sekä jakaa tietoa luonnonmateriaaleista ja niihin liittyvistä seikoista.

Luonnonmateriaaleilla käsitämme sellaisenaan tai tarkoituksen mukaiseen muotoon jalostettuna soveltuvaa luonnonvaraista tai viljeltyä kasvia tai sientä sekä puusta saatavia materiaaleja, eläinperäisiä materiaaleja ja maaperästä saatavia aineksia.

Turun ammattikorkeakoulu

Vihreäpolku.info

Saaristomeri.info

Etusivu > Tietotori > Maa-aines
Maa-aines
Suomen kallioperä

on maapallon vanhimpia, paksuimpia ja vakaimpia.
Kallioperämme ikä on yli puolet maapallon iästä, jopa yli kolme miljardia vuotta.

MONENLAISIA KIVIÄ
Suomen kallioperässä vallitsevat syvällä kiteytyneet magmakivet, kuten graniitit, ja muuntuneet kivet, esim. gneissit.
Muuntuneissa kivissä, joiden metamorfoosi on tapahtunut esim. mannerlaattojen törmäyskohdissa kovassa paineessa ja kuumuudessa, on havaittavissa poimuja. Kivistä voi löytyä jälkiä tulivuorenpurkauksista, virtaavasta vedestä tai aalloista.

KIVIBISNESTÄ
Tuontikivelle löytyy kotimainen lähimateriaali.
Kalliosta ym ehjänä louhuttu kivi, maastosta kerätty, esim. pellon raivauksessa.

 

Luonnonkivi on aito. Sisustusmateriaalina luonnonkivi on käytännöllinen ja helppo hoitaa. Kivi on ekologinen, paloturvallinen ja kivi kestää, se on pitkäikäinen.

 

KÄYTTÖ: rakennusten perustukset, rakennuskivenä yleisesti, katu- ja ranta- ym. kiveykset, laattapinnat, lattiat, verhous, koriste-elementit puutarhoissa ym. Vuolukivi tulisijoissa

 

OMINAISUUDET: kestävä, kantava, palamaton, uusiutumaton mutta materiaalia riittää kylliksi, haittana louhinnasta johtuvat maastonmuutokset sekä melu ja pöly louhimon läheisyydessä.




LUONNONKIVEN KÄYTTÖ PUUTARHASSA MM PATIOISSA JA KÄYTÄVILLÄ ON TOIMIVA VALINTA


"Puutarha on kuvajainen luonnon kestävyydestä mutta myös ihmisestä, joka luojana ja säilyttäjänä on itsekin olennainen osa luontoa. Puutarhuri pyrkii suunnittelemaan kokonaisuuden, jossa kaikki elementit ovat täydellisessä tasapainossa ja kuvastavat hiljaisuutta ja rauhaa" näin Anne Paalo kirjassaan Japanilainen puutarha suomalaisittain.
 
Hyvää ja käyttökelpoista savea

ESIMERKIKSI SAVIRAKENTAMISEEN LÖYTYY KAIKKIALLA

VARSINAIS-SUOMESSA

 

SAVEN LAATU VAIHTELEE. ON LIHAVAA JA LAIHAA SAVEA. IDEAALI RAKENNUSSAVI ON KESKILIHAVAA.

IMG_0307

Testi saven laadusta tehdään pyörittämällä noin sentin paksuinen savimakkara, josta tehdään rengas, joka on noin viisi senttiä halkaisjaltaan. Jos rengas pysyy ehyenä, eli ei halkeile, niin se on hyvää kevytsavikäyttöön.


Savi: polttamattoman saven käyttö

HISTORIA: Savesta on rakennettu rakennuksia läpi historian

 

KÄYTTÖ: Ensisijaisesti polttamattoman saven käyttö rakennusmateriaalina, esim. tiilet, harkot, massiivi-, kevyt- ja pölkkysavitekniikka, rappaus, savilaatat ja sisustuselementit

 

SAATAVUUS: savea löytyy runsaasti Suomen maaperästä, erityisesti Lounais-Suomessa löytyy erinomaista rakennussavea kaikkialla

 

OMINAISUUDET:  Alhainen tasapainokosteus ja hyvä kosteuden käsittelykyky, kuiva savi toimii hyvin yhdessä puun ja muiden orgaanisten ainesten kanssa ehkäisten niiden lahoamista, tasoittaa tehokkaasti huoneilman kosteudenvaihtelut, savi ”hengittää”, savi on täysin palamatonta, massiivinen savirakenne eristää hyvin ääntä, akustisesti hyvä materiaali, puhdas savi on hajutonta eikä siitä erity terveydelle haitallisia aineita, savi estää sähkömagneettista säteilyä, saven massiivisuus auttaa pitämään huonelämpötiloja tasaisena ja tarjoaa mahdollisuuden energian varastointiin, savella on hyvä puristuslujuus, savirakenteita voidaan toteuttaa omatoimisesti, kun työtekniikkaan on saatu asiantunteva opastus, kierrätettävyys ja hävittämisen ongelmattomuus (purettua savirakentamismateriaalia on mahdollista käyttää rakentamisessa uudelleen, saviaines voidaan hävittää ongelmitta palauttamalla se luonnon kiertoon).

 

ERITYISTÄ HUOMIOITAVAA:

Huomioitava erityisen hyvin perustuksissa, vesikatteen pitävyydessä, seinien suojaamisessa ja aukkojen yksityiskohdissa, myös savilaaduilla on eroa veden siedon suhteen.

 

OSAAMINEN: Noin 20 viimeisen vuoden aikana on savirakentaminen tehnyt uutta tuloaan ympäri maailmaa, myös Suomessa. Uutta tekniikkaa sovelletaan ikivanhaan savitietoon. Savirakentamista kiinnostuneille löytyy uusia ja erilaisia rakennuksia ympäri Suomea, hyvää oppia saa tutustumalla eri osaajien kokemuksiin ja esimerkkirakennuksiin. Saven ominaisuudet on tunnettava ja opittava toimimaan saven ehdoilla. Yhdistys savirakentamisen edistämiseksi on myös hyvä toiminta- ja tietoverkosto.

 

Lue lisää saviyhdistys

IMG_0073Polttamatonta savilaattalattiaa

savirapatussa matkailukäytössä olevassa liukuvalutekniikalla rakennetussa kevytsavitalossa

Riittiön tilalla Vehmaalla.
 
Savi tai yleisemmin maa-aines rakentamisessa on ekologinen ja terveellinen valinta

Savi-lasikoriste

 

SavitiiliaSavilisko

HYVÄÄ SAVEA, HIEKKAA YM. LÖYTYY LÄHES KAIKKIALTA.

SUOMEN ENSIMMÄINEN TUNNETTU SAVITIILI ON PERÄISIN TURUN KOROISILTA

lue lisää
http://www.nba.fi/tiili/suomeen.htm

IMG_0194

TURKULAISTA LÄHIHISTORIAA


Kupittaan Savi oli vuonna 1921 Turussa  perustettu  tiili- ja keramiikka-alan yritys. Yhtiön tuotevalikoimaan kuului tiilien ja laattojen lisäksi myös keraamisia käyttö- ja koriste-esineitä. Yhtiö ajautui konkurssiin    vuonna 1969.

Kupittaan Saven tunnetuimpiin malleihin kuuluvat muun muassa Matti ja Maija -veistokset ja Pyykkärit-sarja. Yhtiön tuotteita palkittiin muun muassa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937  ja Milanon triannaalissa. Kupittaan Saven tehtaan paikalla harjoitettiin keramiikka-alan toimintaa jo 1700-luvulta lukien. Yhtiöllä oli myös oma rautatie, Kupittaan savirata. Koroisten pelloilta ja Halisilta kuljetettiin savea n. 2 kilometriä Nummenmäelle.